Alkuasetelma
Joku Paikallinen Joukkue lähti luottavaisin mielin kamppailemaan ensimmäisestä voitosta paikallista perinneseuraa, Herkku-Pappoja vastaan. JPJ:n rosteri otteluun oli erittäin vahva: 18 pelaajaa, 3 loukkaantunutta pelaajaa, yksi erittäin pätevä huoltaja sekä hyvät kannustusjoukot. Vastapuoli – kunnioittavasti – ei ollut sen sijaan saanut edes täyttä kentällistä keskiviikon alkuillan otteluun, vaan joutui pelaamaan 10 pelaajalla ottelun alusta asti. Nyt, jos koskaan, olisi JPJ:llä saumat ottaa historiallinen ensimmäinen sarjavoitto! Sää Pateniemen nurmikentällä oli hyvä pelin alussa, mutta muuttui sitten perinteisemmäksi suomalaiseksi syysmyrskyksi kun peli eteni loppua kohden. Nurmikenttä oli paikoin perunapeltoa, mutta muutoin ihan ok kunnossa.
Tunnelmia ennen ottelun alkua: odottava, luottavainen, nälkäinen.
Ottelu
Ensimmäinen puoliaika
JPJ lähti otteluun tällä kertaa sillä mentaliteetilla, että se on se joukkue joka kenttätapahtumia hallitsee.
Formationiksi valikoitui hyökkäävä 4-3-3.
- Maalissa LINTULA (C)
- Puolustuslinjan muodostivat vasemmalta oikealle: LIEVETMURSU-JANNÉ-VÄLILÄ-JÄRVINEN
- Keskikenttä vasemmalta oikealle: HOLAPPA-ALAKASTARI-SCARAZZATO
- Hyökkääjät vasemmalta oikealle: EILO-HELOMAA-LEHTOMÄKI
- Penkillä: PÖLLÄNEN, NISKANEN, YIFRACH, TIIRO, JOKINEN, LEPPÄNEN, PERTTUNEN
- Huolto: VIRPIMÄKI
Ottelu lähti käyntiin erittäin, ERITTÄIN, verkkaisesti, kun Herkku-Papat yhden miehen alivoimalla eivät ollenkaan halunneet pitää palloa pelissä, vaan pyrkivät saamaan pallon yli rajojen rajaheitoiksi. Tämä taktiikka oli omiaan turhauttamaan vastustajat, katsojat sekä varmaankin myös tuomarit. Silti ajanpeluusta ei kortti viuhunut. Eräs Herkku-Pappojen pelaaja oli puhelimessa ensimmäiset 5 minuuttia ottelusta, joten he aloittivat kahden pelaajan vajaalla.
Ajanpeluusta ja olemattomasta pelitemmosta turhautuneena JPJ:läisten hermot olivat koetuksella kun emme saaneet omaa pelirytmiä päälle, ja valitettavasti se näkyi ja kuului myös keskinäisen kommunikaation muuttuessa kireämpään suuntaan. Alussa JPJ:llä oli vaikeuksia saada omaa pallollista peliä sellaiselle tasolle millä näitä otteluita voidaan hallita. Tähän kuitenkin oli tulossa pian muutos. JPJ sai vastahyökkäyksen Pappojen pitkän peliajankulutusjakson jälkeen, josta Teemu Eilo laukoi pallon vastustamattomasti Pappaverkon perukoille ajassa 36’
JPJ Historiaa. Ensimmäisen voiton avausmaalintekijä Teemu Eilo juhlistamassa osumaansa JPJ vaihtopenkin ja kannattajien keskuudessa.
Avausmaali juuri ennen puoliaikavihellystä teki nannaa team spiritille, sillä tunnelma kohosi merkittävästi tauolla JPJ:n leirissä, uskoa on valettu, enää 45 minuuttia… Kyllä me pystytään!!
Toinen puoliaika
Toiselle puoliajalle lähdettiin otteluun erittäin itsevarmana ja päättäväisenä, täysin vastakohtana sille mitä nähtiin pelin alussa. Papatkaan eivät enää voineet pelata aikaa niin hanakasti. The Team Spirit oli jälleen tutulla JPJ tasolla, kiitos Eilon avausmaalin sekä joukkueenjohdon hyvän prep-talkin (kjeh-kjeh). 4-3-3 oli edelleen the formation, mutta pelaajakohtaisesti tehtiin pieniä muutoksia pitkin peliä. Allekirjoittanut pelasi itsekin hyviä minuutteja keskikentällä. JPJ hallitsi lähestulkoon suvereenisti toista puoliaikaa, ja toinen maali saatiinkin jo ajassa 48’, kun nuori ja taitava Samuli Helomaa laittoi pallon Pappojen verkkoon kulmapotkun jälkitilanteesta. Pallon syötti Helomaalle toinen maalintekijä Eilo. Toinen puoliaika jatkui JPJ:n hallitessa kenttätapahtumia, mutta Pateniemen nurmikentän (lue: perunamaan) kunto ja ajoittaiset Pappa– vastaiskut aiheuttivat silloin tällöin sydämentykyksiä myös omassa päässä. Ihme ja kumma kun yksikään pelaaja ei tiettävästi murtanut nilkkojaan. Herkku-Papat pääsivät muutamaan maalintekoyritykseenkin, mutta maalivahti Ville Lintula nappasi muutaman helpon vedon vielä helpommin kiinni. Ilo repesi irti JPJ leirissä jälleen ajassa 58’, kun Nivusvaivoista kärsinyt luottohyökkääjä ja joukkueen varakapteeni Juuso Leppänen iski hyvän vastaiskun päätteeksi lukemat 3-0 aivan uskomattomalla viimeistelyllä noin 20 metristä aivan vasempaan ylänurkkaan.
Fanien ”Vamos JPJ!” huutojen ja huikeiden aplodien säestämänä JPJ:n varakapteeni Juuso Leppänen tuulettaa näyttävästi 3-0 osumaa.
Kymmenmiehinen Herkku-Pappa porukka näytti jo lopen kyllästyneeltä otteluun, vaikka ottelua oli vielä puolisen tuntia jäljellä. Loppua kohden painopiste siirtyi enemmän ja enemmän Pappa-maalia kohti, ja JPJ:llä oli saumat pistää taululle todella tylyt lukemat, mutta sijaismaalivahti torjui muutaman JPJ vedon läheltä. Myös JPJ hyökkääjillä oli mahdollisesti liian isot otsikot silmissä liian usein, ja veto karkasi ”keittiön” puolelle. Lopussa JPJ sai vielä kulmapotkun, jonka toisen maalin tehnyt Samuli Helomaa lähetti täydellisesti yli tyhjää harovan Pappavahdin josta toinen vikkeläkinttuinen JPJ nuorisokaartin edustaja Teemu Lehtomäki tuikkasi pallon kylmänviileästi maaliin ajassa 83’, jättäen taululle loppulukemat 4-0! Ottelun päätösvihellyksen lähestyessä parilla turhautuneella Papalla paloi lopullisesti ne kuuluisat ”pinnat”, josta sanaharkan ja epäurheilijamaisen käytöksen siivittämänä vajaamiehinen Herkku-Pappa porukka menetti vielä kaksi pelaajaa ulosajojen myötä. Hetkeä myöhemmin päätuomari viheltää ottelun päättyneeksi ja JPJ:n historiallinen ensimmäinen voitto realisoituu!
4 – 0 ENSIMMÄINEN WOITTO
”Siinä se on. 1440 minuuttia viitosdivarissa piti puurtaa, mutta siinä se on. Ensimmäinen Woitto. Hankala kuvailla sanoin tätä fiilistä, mutta ai että kun tuntuu hyvälle. Tää porukka, jos joku, ansaitsee tän voiton. Tää porukka, joka antaa aina treeneissä 100%, peleissä 150%. Ensimmäiseen kauteen ja etenkin siihen nähden että osa meistä ei ole ikinä edes omistanut nappulakenkiä, saatika pelannut jalkapalloa, niin lajikohtaista kehitystä on tapahtunut jo nyt ihan helvetisti. On kehitytty teknisesti, taktisesti, fyysisesti ja psyykkisesti. Suurin juttu tässä joukkueessa kuitenkin on The Team Spirit. Se on JPJ:ssä jotain sellaista, mitä vastaavaa en ole koskaan kokenut. Enkä usko että moni muukaan on. Useampiseura varmasti maksaisi meille jos tämän vain voisi kaupallistaa. JPJ seurana on vielä nuori, vasta noin 1,5 vuotias. Olemme seurana siis vasta matkamme alussa. Voitto tuli tänään, työ jatkuu huomenna! Lopuksi tahdon kiittää kaikkia mukana olleita henkilöitä tähän saakka, jatketaan tästä kohti loppukautta ja pidetään oikein isot juhlat ennen seuraavan pre-seasonin alkua!”
Voitolla yöhön
Tom Perttunen
Pelaajavalmentaja